Kuten elämässä kaikki, myös himoni
erityyppisiin kirjoihin aaltoilee vuoden mittaa ääripäistä
toiseen. Viime kuussa vannoin vielä laadukkaan kotimaisen
kirjallisuuden nimeen ja väitin etten enää kajoa
käännöskirjallisuuteen. Käännöksissähän aina katoaa jotain
alkuperäistä.. Nyt tuntuu etten yksinkertaisesti jaksa tylsän
harmaata suomalaista melankoliaa ja pateettisuutta, jota tuntuu
puskevan jokaisen kotimaisen kirjailijan kynästä. Haluan raastavaa
tunnetta, mystistä tuntematonta, aisteja hivelevää kuvausta ja
jännittäviä kulttuureja!
Tästä kaikesta on vastuussa
espanjalaisen Cristina López Barrion Mahdottomien rakkauksien talo,
jonka hankin viime talvella Helsingin kirjamessuilta vaivaisella
viidellä eurolla. Mukaan tuli ihana keltainen kangaskassi, jonka
tosin taisin muutaman valkkarilasillisen jälkeen jättää
johonkin.. Teos oli pitkään kunnon pain-in-the-ass yöpöydälläni,
sillä en millään löytänyt aikaa lukea tätä. Lopulta luin
kirjaa ainakin puoli vuotta, muutama sivu illassa.
Romaanissa seurataan Lagunan-suvun
synkkää kirjousta, jossa naiset sukupolvi sukupovelta epäonnistuvat
ihmissuhteissaan. Äiti-tytär-suhteet ovat meheviä ja hahmot
herkullisia, mutta itselleni tämän teoksen anti oli
äärimmäisyyksiin viety ihtohimoinen ja aistikas ympäristön
kuvailu. Jopa henkilöhahmojen käsittämätön maanisuus oli
ajoittain hyvinkin virkistävää. Kaikki teoksessa tapahtuu
intohimoisesti, eikä mystiikkassa ja maagisuudessa ole kitsasteltu. Kansikuva on tyrmäävä ja arvostan todella että alkuperäistä kuvaa ei ole vaihdettu suomennoksessa. Minimalismin ja synkistelyn ystävänä yllätyin kuinka paljon tästä
pidinkään. Taidan jättää synkeydet syksyyn ja seuraavaksi etsiä
käsiini Tarquin Hallin toisen osan Vish Puri-dekkareista.
Tästä sisuuntuneena lainasin
kirjastosta Elif Shafakin Kirottu Istanbul-teoksen ja ihastuin. Olen
vältellyt aktiivisesti kaikkea vähänkään eksoottista, mutta
kauniit kansilehdet olivat viimeinen niitti.
Nyt poden jäätävää matkakuumetta.
Espanjan kautta eksoottiseen Marokkoon, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti